Tampereen Aleksanterin kirkossa oli pyhiinvaellusverkoston
tapaaminen. Paikalla oli pyhiinvaelluksista kiinnostuneita ihmisiä. Innostava
tapahtuma! Tampereesta on tulossa pyhiinvaelluskaupunki. Ei siis tarvitse
lähteä pyhiinvaellukselle mihinkään kauas. Voi vaeltaa ihan lähellä. Tampereen
kaupunkipyhiinvaellusverkosto rakentuu vähitellen, lähikirkolta toiselle.
Kiinnostavia kohteita on, reitistö julkaistaan huhtikuussa 2017.
Tuossa tapahtumassa jaettiin tietoa myös muista
paikallisista pyhiinvaelluksista ja kirkkovaelluksista sekä suosituista
ulkomaisista reiteistä. Ilmiö on selkeästi ajassa. Meillä suomalaisilla on kyllä
mahdollisuuksia: Pyhän Henrikin vaellus, Sastamalan kirkkovaellus Kokemäen joen
reittiä seuraten, Jaakontie vaellukset ja Itä-Suomen Pyhät Polut ovat jo
olemassa. Ja tietysti Lempäälässä Pyhän Birgitan kirkkovaellus elokuun
viimeisenä lauantaina.
Pyynikin kirkkopuistossa Aleksanterin kirkon ympäristössä
toteutettiin myös pieni kaupunkipyhiinvaellus. Kuljimme puistossa, pysähdyimme joidenkin
kynttilöillä merkittyjen hautakivien kohdalle. Vaellus päättyi kirkkoon.
Pyhiinvaellustunnelmaan en itse ihan tällä lyhyellä vaelluksella päässyt, mutta
jokin erityinen tunnesuhde tuohon puistoon muodostui. Olen varma sitä, että
puiston ohi kulkiessani muistan tämän hiljaisen vaelluksen ja pysähtymisen
puiden äärelle talvisäässä. Kirkossa hiljentyminen ja kynttilöiden sytyttäminen
siellä on aina tärkeää.
Tapahtumassa myös kysyttiin, mitä annettavaa
luterilaisuudella on pyhiinvaelluksille. Me luterilaiset emme halua ansaita
mitään omilla teoillamme ja siksi pyhiinvaellusperinne jäi uskonpuhdistuksen
jalkoihin. Katolilaiset kuitenkin yhä vaeltavat kohti paikkoja, joissa
säilytetään joitain pyhäinjäännöksiä. Pyhiinvaellukselle erotettu aika on pyhää
aikaa ja jokainen askel voi olla rukousta. Usein matkan tekeminen on päämäärän
saavuttamista tärkeämpää. Ortodoksit ovat vaeltaneet pyhiin paikkoihin,
luostareihin kohtaamaan pyhiä ihmisiä ja oppimaan heiltä. Pyhiinvaellus onkin
modernille ihmiselle sopiva tapa etsiä ja harjoittaa uskoa.
Ehkä luterilaisuudella on jotain olennaista annettavaa
pyhiinvaellusperinteelle juuri nyt. Se valkeni minulle Tampereella. Se on uusi
teknologia. Pyhiinvaelluksen mobiilisovellus, joka näyttää reitin, ohjaa
hiljentymään, näyttää mietiskelymateriaalin ja opastaa vaeltajaa. Kun aina ei
voi merkitä reittiä maastoon, opastaa jokaisen oma älypuhelin modernia
vaeltajaa. Hengellisen ohjauksen pastori Jussi Holopainen vastaa Tampereen pyhiinvaellushankkeen
kehittämisestä.
Kun nyt lähdetään pyhiinvaellukselle älykännykkä mukana,
voitaisiin samalla ratkaista pyhiinvaellusreittien majoitusongelma. Tämän
esitti yksi osallistujista. Pidemmillä pyhiinvaelluksellahan olennaista on
majoituksen löytäminen ja kaupallisten majoitusyrittäjien sitouttaminen ei aina
ole helppoa – eikä heille kannattavaa. Mutta pyhiinvaellusten yksityismajoitus
voitaisiin hyvin hoitaa airbnb.com sivuston kautta. Tuonne sivustolle jokainen
voi ilmoittaa oman kotinsa majoitushalukkuudesta.
Löytyisikö siis pyhiinvaellusreittien varrelta innokkaita
kotimajoittajia? Näin Birgitan polkukin voisi olla koko kesän avoin
pyhiinvaelluspolku. Reitin varrella olisi tarjoilla koteja, joihin
pyhiinvaeltajat olisivat tervetulleita majoittumaan. Aina ei itse tarvitse
lähteä maailmalle. Joskus maailma voisi tulla omaan kotiin.
Teksti: Päivi Aikasalo