Kirkko-oppaan kulumiset 2

Viimeinen viikko

Moikka! Kirkossa on ollut hieman kiireitä, enkä ole valitettavasti juurikaan ehtinyt kirjoittelemaan tänne. Nyt kuitenkin hieman päivitystä. Kuukausi on kulunut nopeasti ja vietän jo toiseksi viimeistä työpäivääni. Haikeaa. Työ on antanut hirveästi: ajattelemisen aihetta ja mahdollisuuden rauhoittumiselle, mahdollisuuden tavata upeita ihmisiä ja kuulla heidän tarinoitansa, eväitä elämään ja ennen kaikkea mukavia työhetkiä! Viimeisimpinä päivinä on hyvä kääntää katse taakse ja muistella menneitä työviikkoja.
             Ensimmäinen työviikko oli lähinnä tutustumista työhön. Opiskelin kirkon historiaa ja opettelin muita työtehtäviäni. Asiakkaita tuli kohtalaisen paljon (paria hyvin hiljaista päivää lukuun ottamatta) ja heidän kanssaan sain harjoitella opastustilanteita, jotka menivät onneksi heti alussakin hyvin. Positiivinen palaute asiakkailta rohkaisi ja piristi päivää!
            Toisella viikolla olin jo oppinut paljon ja pystyin keskittymään helpommin itse työntekoon. Aloitin sosiaalisen median päivittämisen ja sain lisää tekemistä hiljaisimmille päiville. Viikko oli täynnä erilaisia harjoituksia (kahdet konfirmaatioharjoitukset, vihkiharjoituksia ja yhdet kuoroharjoitukset), jotka piristivät työpäiviäni ja toivat kirkkoon eloa. Kirkkoon tutustujien osalta alkuviikko oli kohtalaisen vilkas, mutta loppuviikko selkeästi hiljaisempi.
              Kolmas viikko oli juhannuksen vuoksi lyhykäinen. Vierailijoita tuli hieman keskimääräistä vähemmän, lukuun ottamatta keskiviikkoa, jolloin oli kiireistä. Tiistaina oli himminkodon oma ehtoollinen, joka toi paljon säpinää kyseisele päivälle.
              Viimeinen viikko puolestaan on ollut kuin kooste kolmesta edellisestä. On ollut hiljaisia päiviä, jolloin olen voinut keskittyä siivoamiseen ja muihin oheistöihin. Välillä taas on ollut hyvinkin kiireisiä päiviä, jolloin olen saanut puolestaan keskittyä opastuksiin. Keskipäivän hartaushetkessä on käynyt aika vähän porukkaa, mutta onneksi kuitenkin hieman! Myös ulkomaalaisia turisteja on käynyt kirkossa. Kuukauden aikana vierailijoita on tullut Englannista, Yhdysvalloista, Venäjältä ja Saksasta. Ulkomaalaiset turistit ovat tuoneet aivan omanlaista säpinää ja vaihtelua päiviini, ja heidän paljous on ollut hyvinkin positiivinen yllätys!
               Kaiken kaikkiaan työ on ollut hyvinkin monipuolista ja kiinnostavaa. Odotukseni on täyttynyt täysin ja lisäksi olen yllättynyt positiivisesti useaankin kertaan. Parasta on tietenkin ollut ihmisten tapaaminen ja opastaminen! Kävijät ovat hyvin mukavia ja heidän kertomansa tarinat ovat kiinnostavia ja opettavaisia. Työn ohella olen oppinut paljon uutta! Suosittelen kesätyötä kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneita historiasta ja kirkoista ja jotka nauttivat ihmisten kanssa työskentelystä. Kesäkuun opas kiittää ja kumartaa!
Terveisin Lotta, kirkko-opas

Kirkko-oppaan kuulumiset

To 16.6.2016
Moikka! Olen ollut kohta kaksi viikkoa kirkon oppaana, ja haluaisin jakaa teille tähänastisia kokemuksiani. Työ on ehdottomasti ollut positiivinen yllätys. Minulle oltiin kerrottu, että työ on hiljaista ja yksinäistä, ja että kirkkoon tutustujia ei juuri käy. Pian työt aloitettuani huomasin kuitenkin, että tämä ei ole totta. Kirkossa käy ihan oikeasti porukkaa. 5-15 tutustujaa päivässä pitää oppaan jopa kiireisenä, varsinkin kun työkuvaan kuuluu myös kirkon siivoamista ja sosiaalisen median päivittämistä. Tylsäksi tai yksinäiseksi en ole vielä yhtäkään päivää kokenut, päinvastoin - välillä tuntuu, että aika loppuu kesken!
             Työ on ollut muussakin mielessä positiivinen yllätys. Täällä on nimittäin ollut paljon mukavampaa kuin aluksi ajattelin. Ennen ensimmäistä työpäivääni hermoilin opastamista hirveästi. Heti ensimmäistä pariskuntaa opastaessani ymmärsin kuitenkin työn todellisen luonteen. Opastushetket ovat rentoja! Opastus on ennemminkin keskustelua, kuin hermostuttavaa monologia. Ihmiset usein kyselevät ja kommentoivat paljon, ja saattavat jutustella kaikista mieluiten vain niitä näitä. Ihmiset ovat aina mukavia ja tulevat kirkkoon hyvillä mielin. Ihanista asiakkaista ja mukavista opastushetkistä tulee itsellekin aina hyvä mieli!
              En ole katunut hetkeäkään, että tulin juuri kirkon-oppaaksi kesätöihin. Siisti sisätyö on aina mieluinen, mutta kirkon rauhallinen ja arvokas työympäristö on jotain, mitä ei ole missään muualla. Työpäivät kuluvat hujauksessa, ja ovat oikeasti hyvin erilaisia toisiinsa nähden. Työ on niin monipuolista, että kahta samanlaista päivää ei ole. Opastukset ovat aina päivän kohokohtia ja kiireisimmät päivät ovat parhaita. Toki hiljaisempiakin päiviä tulee aina välillä. Silloin voi siivota ja tehdä muita työkuvaan liittyviä töitä. Tylsää ei varmasti tule!
Lotta, kirkko-opas